Lujuusopin kannalta niin hitsaamista kuin muutakin lämpökäsittelyä tulisi metallituotteissa  ja -rakenteissa välttää. Sen ollessa kuitenkin käytännössä mahdotonta, kannattaakin laadukkaiden hitsien ja kestävän kokonaisuuden varmistamiseksi huolehtia oikeista työmenetelmistä, lämmöntuonnista ja kappaleiden puhtaudesta, jotta metallien lujuusominaisuudet säilytetään valmistuksen aikana ja korjaushitsauksissa. Näin tuote kestää pidempään ja vältytään ylimääräisiltä remonteilta ja kustannuksilta.

Ruostumaton teräs on yhteisnimitys suurelle ryhmälle eri teräksiä, jotka ovat runsasseosteisia. Niitä voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen mukaan esim. ruostumattomat, haponkestävät ja kuumalujat teräkset

Ruostumattoman teräksen pintaan muodostuu tiivis ja hyvin korroosionkestävä ohut passiivikalvo joka tekee siitä ruostumattoman. Se on vain n. 5-15 nanometrin paksuinen.

(1 nm = 0,000001 mm)

Alumiinin sulamispiste on vain n.660°C, mutta sen pinnassa olevan oksidikalvon sulamispiste hieman yli 2000°C. Sen lämmönjohtamiskyky on teräkseen verrattuna n. kolme kertaa parempi ja lämpölaajeneminen voimakkaampaa.
Nämä asiat tekevät sen hitsaamisesta hieman haastavaa, muttei mahdotonta.

Alumiinin hitsaus tehdään useimmiten vaihtovirta (AC) TIGillä. Oikeilla välineillä, huolellisella kappaleiden puhdistamisella ja railojen valmistelulla saadaan aikaiseksi kestävää ja siistiä jälkeä.

(Tungsten Inert Gas Welding)

TIG-hitsauksessa valokaari palaa kahvassa olevan volframielektrodin ja työkappaleen välissä sulattaen hitsattavaa kappaletta. Inertti, eli reagoimaton kaasu, yleensä argon suojaa sulaa ja hitsaustapahtumaa hapettumiselta.

Volframin sulamispiste on metalleista korkeimpia n.3390°C ja sen takia erinomainen elektrodiksi.

(International Welding Specialist)

Hitsauskoordinoija toimii yrityksen hitsausasiantuntijana, tehtäviin voi kuulua esim.

• Hitsaajien pätevöinti
• Valmistuksen ja menetelmäkokeiden valvonta
• Hitsausohjeiden (WPS) tekeminen ja hyväksyminen
• Omien ja ulkopuolisten tarkastusten valvominen
• Hitsausalan standardien tunteminen ja niiden tuotantoon soveltaminen
• Materiaalitoimintojen valvominen
• Laadun varmistus

(Computer-aided Design)

Tietokoneavusteinen suunnittelu voi pitää sisällään mm. 2d-piirtämistä, 3d-mallinnusta, tietokonesimulointia ja piirustusten tuottamista eri ohjelmistoilla.

Osaamista löytyy Solid Worksille sekä AutoCADille, näillä saadaan halutut ja tarkat valmistustiedot siirrettyä tiedostona suoraan tietokoneohjatulle työstökoneelle esim. sorville, laserleikkaukseen tai vaikka 3d-tulostimelle materiaalista riippumatta.